Pohjolan asiaan eteen kannattaa nähdä vaivaa EU:ssakin
Venäjän hyökkäys nostatti Euroopassa toimeliaisuutta ja solidaarisuuden aalto Ukrainan puolesta oli välittömästi tuntuva. Sotaa on nyt käyty kaksi vuotta ja kenties usein etäiseltä tuntunut Euroopan unioni on samalla tullut konkreettisemmaksi. Talouspakotteet muistuttivat Brysselin voimasta, jota siltä halutessaan kyllä löytyy. Tämä ei ole itsestään selvää aikana, jolloin monet tahot ja valtiot tuntuvat kovaan ääneen julistavan lännen sekä Euroopan aikojen olevan jo takanapäin. Siksi kesän eurovaalit ovatkin erityisen tärkeät, sillä ne osuvat ajankohtaan, jolloin päättäväiselle vastuunkannolle on kiistaton tarve.
Olen aiemmin puhunut siitä, miten tärkeää Pohjolan turvallisuuden sementointi – linnoitus – lähivuosina on. Syy tälle on ilmeinen, kun Venäjän luoma uhka Euroopan rauhalle kiihtyy. Vaikka Nato tuokin Suomelle turvaa, myös unionista on meille saatavilla tässä suhteessa nykyistä enemmän. EU:n näkökulmasta tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, ettei Venäjällä tai muilla meitä uhkaavilla tahoilla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia horjuttaa Suomen alueen puolustusta, politiikkaa, taloutta tai yhteiskuntaa. Tällaista unionia meidän tulee Suomessakin vaatia ja edistää näiden sekä näiden vaalien alla että varsinkin niiden jälkeen.
“Putinin Venäjän strateginen uhka vaatii pitkäaikaisen ja päämäärätietoisen suunnitelman Euroopalle”
Maailmanpolitiikassa ovat menestyneet ne valtiot ja liittoumat, jotka ovat yhdistyneet selkeiden jaettujen tavoitteiden taakse. Putinin Venäjän strateginen uhka vaatii pitkäaikaisen ja päämäärätietoisen suunnitelman Euroopalle. Myös Kiina, tuo Venäjän strateginen kumppani, on geopoliittinen ja taloudellinen haaste, joka vaatii Euroopan intressien jämäkämpää ajamista. Mikäli EU aikoo ottaa todesta tavoitteen olla aidosti ”geopoliittinen” ja varteenotettava voima, on silläkin oltava joustamattomat kiintopisteensä – ja joita se on tarvittaessa valmis puolustamaan. Tätä ajatusta mukaillen olen valinnut viisi kärkiteemaa näihin vaaleihin:
1. Eurooppalaisen puolustuksen edistäminen ja tuki Ukrainalle. Nyt jos koskaan on aika kantaa vastuuta omasta mantereestamme ja viestiä tästä niin jäsenmaiden suuntaan kuin liittolaisillemme Atlantin toisella puolella. Euroopan puolustusteollisuuden on oltava kärkihanke teollisuuden kilpailukyvylle, turvallisuuden takaamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi. Eurooppalaisten on kannettava vastuunsa maanosan turvallisuudesta ja tämä edellyttää vahvan oman puolustusteollisuuden kehittämistä. Samalla puolustuksen tuotantoa on nostettava ripeästi, jotta voimme turvata Ukrainan voiton, vakauden Euroopassa ja varautua Venäjän sotilaalliseen uhkaan tulevina vuosina.
2. Selkeämpi EU–Nato-yhteistyö. EU:n ja Naton välistä suhdetta ovat perinteisesti värittäneet epämääräisyys ja keskinäinen kilpailu. Ihannetapauksessa EU ja Nato kykenisivät strategisempaan yhteistyöhön, joka palvelisi Euroopan sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä, vahvistaisi EU:n ja Naton jäsenehdokkaiden ja kumppanien turvallisuutta ja puolustuskykyä sekä tukisi sotilaallista kriisinhallintaa. On aika jättää taakse keskinäinen kiistely ja siirtyä syvemmän yhteistyön aikaan, mikä tarkoittaa eurooppalaisen pilarin hahmottelua Naton sisälle.
3. Rajaturvallisuus. Suomen raja on Euroopan ja Naton ulkoraja Venäjän kanssa, ja sitä varten oltava sekä sotilaalliset että siviilipuolen valmiudet kunnossa. Meillä on oltava keinovalikoima torjua laitonta rajaliikennettä ja hybridivaikuttamista sekä puolustaa laillista turvapaikkapolitiikkaa.
4. Huoltovarmuus ja aluepolitiikka: Suomi sijaitsee strategisesti tärkeällä Pohjois-Euroopan alueella. Meidän on turvattava EU:n kautta kriittinen infrastruktuurimme niin Lapissa kuin itäisessä Suomessa. Tämä tarkoittaa investointien ajamista niin suomalaisiin ratahankkeisiin ja tiestöön kuin ruoka- ja energiaturvaan ympäri maan. Arktisen maan aluepolitiikkaa ei tule unohtaa turvallisuuspoliittisesti epävarmoina aikoina. Huoltovarmuus tarkoittaa myös sisämarkkinoiden toimintavarmuuden, yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ja omavaraisuuden kehittämistä, joissa on huomattu vakavia puutteita jo koronpandemian aikana.
5. Kauppapolitiikka: Eurooppalainen kauppapolitiikka tarvitsee uusia painopisteitä ja toimintamalleja, jotta Euroopan kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja jotta voimme tarttua maailmankaupan avautumisen luomiin tilaisuuksiin. Kuluvan vuosisadan tärkeimmät painopisteet ovat transatlanttisen vapaakaupan edistämisen ohella globaalin etelän ja sen johtavien maiden kanssa tehtävät kauppasopimukset. Jotta Eurooppa pysyy globaalien johtajien vauhdissa, sen on suunnattava huomiotaan maanosan ulkopuolelle ja kasvatettava osaamistaan sekä osuuttaan nousevien teknologien alalla, kuten puolijohteet, tekoäly ja kriittiset raaka-aineet.
“Meidän suomalaisten on haettava Euroopasta ratkaisuja, jotka puolustavat meidän oikeuttamme elää rauhassa ja turvassa”
EU:lla on mekanisminsa ja rahastonsa, joiden käyttöä Suomen tarpeisiin tulee korostaa. Turvallisuus tarkoittaa seutukuntien ja alueiden kestävää kehittämistä sekä Suomen pysymistä houkuttelevana investointiympäristönä. Se tarkoittaa infrastruktuuri- ja energiaratkaisuja sekä rajojemme vakautta. Se tarkoittaa esimerkiksi geopoliittisesti merkityksellisiä yhteyksiä Pohjanlahdella ja radan kehittämistä Ruotsin ja Norjan kautta Pohjois-Atlantille. Myös Suomenlahden kapeikon huoltovarmuuden takaaminen on oleellista missä tahansa olosuhteissa. Kaikkiin EU:n tuki on tärkeä osa Pohjolan turvallisuutta ja linnoitusta, joista koko unioni hyötyy ja tämä viesti on Brysseliin rohjettava viedä.
Suomen kaltaisen nettomaksajan ei ole lainkaan kohtuutonta esittää vaatimuksia ja toiveita eurooppalaisesta solidaarisuudesta, mikäli meidän odotetaan pitävän pitkän rajamme kunnossa muiden puolesta. Minulle tärkeimpiä teemoja näissä vaaleissa ovat ennen kaikkea eurooppalaisen turvallisuuden ja kauppapolitiikan edistäminen aikana, jolloin asemaamme maailmanpolitiikan suunnannäyttäjinä haastetaan muiden toimesta. Meidän suomalaisten on haettava Euroopasta ratkaisuja, jotka puolustavat meidän oikeuttamme elää rauhassa ja turvassa.
0 kommenttia