EUROPARLAMENTAARIKKO

MIKA AALTOLA



Kasvoin Kintaudella, pienessä kylässä Petäjävedellä. Äitini Sinikka opetti alakoulussa, isäni Juhani kasvatustiedettä Jyväskylän yliopistossa. Koti oli täynnä kirjoja, kysymyksiä ja vakavaa suhtautumista siihen, mitä sanat tarkoittavat. Se muovasi minut – vaikka en silloin sitä tiennyt.

Olin ujo lapsi. Introverttu opettajan poika, jota kiusattiin koulussa. En sopinut muottiin. Selvisin kirjojen ja omien ajatusten kanssa. Tämä ei ole valitusvirsi – se on tärkeä osa tarinaa, koska se opetti minulle jotain olennaista: marginaalista näkee usein selkeämmin kuin keskeltä.

Nuorena minua kiinnosti ihmismieli, ei politiikka. Halusin psykiatriksi. Lähdin Columbian yliopistoon New Yorkiin opiskelemaan psykologiaa ja päädyin vuonna 1992 vapaaehtoistöihin George H.W. Bushin presidenttikampanjaan. Näin läheltä, miten suurvaltapolitiikka tehdään – ja miten se vaikuttaa kaikkeen. Jotain syttyi.

Palattuani Suomeen minulle alkoi hahmottua se kysymys, joka on ohjannut koko uraani: miten pieni kansa selviytyy suuressa maailmassa? Väittelin tohtoriksi Tampereella 1999. Väitöskirjani käsitteli EU:n kriisinkestävyyttä ja sai vuoden parhaan väitöskirjan tunnustuksen. Tutkijanpolku vei Cambridgeen, Sciences Po Pariisiin, Johns Hopkinsiin ja Minnesotaan. Toimin professorina Tallinnan yliopistossa 2013–2023. Jokaisessa paikassa sama perusjännite: Euroopan vakaus ei ole itsestäänselvyys.

Vuonna 2019 minut valittiin Ulkopoliittisen instituutin johtajaksi. Ja sitten tuli 24. helmikuuta 2022.
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ei yllättänyt minua analyytikkona. Se järkytti minua ihmisenä. Tiesin, mitä se tarkoitti — Euroopalle, Suomelle, meille kaikille. Selitin tilanteen julkisesti niin tarkasti kuin pystyin, koska uskon, että ihmisillä on oikeus ymmärtää maailma sellaisena kuin se on – ei sellaisena kuin toivomme sen olevan. Kirjani Havahtuminen – Turvallinen Eurooppa syntyi tuosta hetkestä. Havahtuminen ei ole pelko. Se on edellytys toiminnalle.

Vuonna 2024 astuin politiikkaan. Ensin presidenttiehdokkaana, sitten Euroopan parlamentin jäseneksi kokoomuksen listalta. Euroopan Parlamentissa toimin Ulkoasiainvaliokunnassa, Kansainvälisen kaupan valiokunnassa ja EUDS-komitean koordinaattorina – paikoilla, jotka ratkaisevat Euroopan turvallisuuden ja toimintakyvyn tulevina vuosina.

Minulla on missio, jota en häpeä sanoa ääneen: Euroopan on oltava vahva. Ei aggressiivinen – vahva. Pelotevoima, huoltovarmuus, Pohjolan linnake, Ukrainan tuki, demokratian puolustus digiaikakaudella – nämä eivät ole abstrakteja käsitteitä. Ne ovat vastauksia siihen samaan kysymykseen, jota olen pohtinut Kintaudelta lähtien.

Pienen kansan poika Keski-Suomesta oppi yhden asian matkan varrella: vapaus ei säily itsestään. Se rakennetaan päätöksillä, kumppanuuksilla ja rohkeudella katsoa todellisuutta suoraan silmiin.
Sitä työtä teen Brysselissä joka päivä.

– Mika Aaltola

Kysymyksiä ja vastauksia

Kuka on Mika Aaltola?

Mika Aaltola (s. 1969) on europarlamentaarikko (Kokoomus/EPP), ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja dosentti. Hän on entinen Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja ja yksi Suomen tunnetuimmista geopoliittisista analyytikkoista. Euroopan parlamentissa hän työskentelee erityisesti Euroopan turvallisuuden, Ukrainan tuen ja demokratian puolustamisen parissa.

Mikä on Mika Aaltolan koulutus- ja tutkimustausta?

Aaltola suoritti psykologian kandidaatin tutkinnon Columbian yliopistossa New Yorkissa ja väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 1999. Väitöskirja EU:n kriisinkestävyydestä palkittiin vuoden parhaana. Hän on toiminut vierailevana tutkijanaCambridgen yliopistossa, Sciences Po Pariisissa, Johns Hopkins -yliopistossa ja Minnesotan yliopistossa sekä professorina Tallinnan yliopistossa vuosina 2013–2023. Hän on julkaissut seitsemän kirjaa, joiden aihepiireinä ovat Yhdysvaltojen globaali rooli, suurvaltapolitiikka, demokratiakysymykset ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Missä Mika Aaltola on kasvanut ja mikä on hänen taustansa?

Aaltola on kotoisin Keski-Suomesta. Hän kasvoi pienessä Kintauksen kylässä Petäjävedellä, jossa äiti Sinikka toimi alakoulun opettajana ja isä Juhani kasvatustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa. Perheessä oli vahva akateeminen ja filosofinen ilmapiiri. Aaltola on kertonut kokeneensa koulukiusaamista lapsena – kokemus, joka opetti hänelle, että marginaalista näkee usein selkeämmin kuin keskeltä.

Miksi Mika Aaltola lähti politiikkaan?

Aaltola on kertonut, että siirtyminen tutkijasta poliittiseksi toimijaksi syntyi tarpeesta mennä sanoista tekoihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 vahvisti näkemyksen, että analyyttinen tieto on arvotonta ilman poliittista toimijuutta. Vuoden 2024 presidentinvaalit ja sitä
seurannut EP-vaali olivat luonteva jatkumo vuosikymmenen mittaiselle työlle Euroopan turvallisuuden parissa. Hän on todennut: ”Havahtuminen ei ole pelko – se on edellytys toiminnalle.”

Mitä Mika Aaltola tekee Euroopan parlamentissa?

Aaltola toimii Euroopan parlamentin ulkoasianvaliokunnassa, kansainvälisen kaupan valiokunnassa sekä EPP-ryhmän koordinaattorina uudessa EUDS-erikoiskomiteassa, joka keskittyy demokratian suojaamiseen digitaalisella aikakaudella. Hän edustaa Suomea myös Yhdysvallat-, Iso-Britannia- ja pohjoisen yhteistyön valtuuskunnissa. Keskeisiä painopisteitä ovat Euroopan puolustuskyky, Ukrainan tukeminen, Pohjolan turvallisuus ja hybridivaikuttamisen torjunta.

Mitä Mika Aaltola ajattelee Ukrainan tuesta?

Aaltola on yksi Suomen vahvimmista Ukrainan tuen puolestapuhujista. Hänen mukaansa Ukrainan tukeminen ei ole hyväntekeväisyyttä vaan Euroopan oman turvallisuuden rakentamista. Venäjän voitto Ukrainassa heikentäisi koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria ja loisi ennakkotapauksen, joka kaikuisi suoraan Suomen rajalla. ”Vapaus ei säily itsestään” on yksi hänen tunnusomaisimmista lausumistaan Ukraina-kysymyksessä.

Mitä Mika Aaltola ajattelee NATOsta ja Suomen turvallisuudesta?

Aaltola piti Suomen NATO-jäsenyyttä oikeana ratkaisuna jo kauan ennen kuin se poliittisesti toteutui. Hän on kuvannut Suomea ”Pohjolan linnakkeeksi” – pohjoisen Euroopan turvallisuuden etulinjana, jolla on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. NATO-jäsenyys ei tarkoita pelkkää suojaa vaan myös vastuuta: Suomen on oltava vahva lenkki liittoketjussa, ei heittopussi.

Mitä Mika Aaltola ajattelee Venäjästä?

Aaltolan kanta on selkeä: Venäjä on strateginen uhka, ei uhri. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ei ollut yllätys – se oli seurausta vuosikymmenen mittaisesta aggressiivisesta geopolitiikasta. Aaltola katsoo, että Venäjä ei tarvitse sotilaallista voittoa saadakseen strategisen
hyödyn – riittää, että lännen yhtenäisyys hajoaa. Siksi Euroopan on pidettävä yhtenäinen rintama ja rakennettava uskottava pelote.

Miten Mika Aaltolaan saa yhteyden?

Mika Aaltolan kabinettitiimiin voi ottaa yhteyttä sivuston yhteydenottolomakkeen kautta. Euroopan parlamentin jäsenenä hän on tavoitettavissa myös Brysselin ja Strasbourgin parlamentin toimistojen kautta.