Mercosur-sopimus: näytön paikka Euroopan strategiselle uskottavuudelle

Viime jouluna päättyi neuvottelukierros, joka kesti neljännesvuosisadan. EU ja Mercosur-maat Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay sopivat historiallisesta kauppajärjestelystä, ja nyt sopimusteksti on vihdoin julkaistu. Se siirtyy seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston arvioitavaksi.

Kyseessä ei ole tavallinen kauppasopimus, vaan strateginen läpimurto. Se yhdistää kaksi suurta talousaluetta ja luo maailman suurimman vapaakauppa-alueen, yli 700 miljoonan ihmisen markkinat. Tämä on välttämättömyys: Euroopan taloudellisen selkärangan vahvistamista, uusien kasvumahdollisuuksien avaamista ja liittosuhteiden syventämistä maailmassa, joka käy yhä levottomammaksi.

Sopimus tuo mukanaan taloudellisia hyötyjä, mutta sen merkitys ulottuu paljon pidemmälle. Kun maailmanpolitiikassa protektionismi, kauppasodat ja suurvaltojen välinen jännite kasvavat, EU osoittaa kykynsä rakentaa avoimia sääntöpohjaisia järjestelyjä. Mercosur-sopimus on viesti siitä, että yhteistyötä voidaan yhä vahvistaa, vaikka globaali tilanne on täynnä jakolinjoja.

Sopimus tuo EU-yrityksille arviolta neljän miljardin euron vuotuiset tullisäästöt. Se on konkreettinen vahvistus eurooppalaiselle kilpailukyvylle. Suomelle tämä merkitsee uusia väyliä konepaja-, teknologia- ja metsäteollisuudelle, niille tukipilareille, joiden varaan kansallinen taloutemme rakentuu. Samalla sopimus turvaa EU:lle pääsyn kriittisiin raaka-aineisiin. Tähän kaikkeen kytkeytyy myös arvojen ulottuvuus: Pariisin ilmastosopimuksen noudattaminen on kirjattu osaksi järjestelyä. Se on viesti, että talous ja kestävä kehitys kulkevat rinnakkain, eivät erillään.

Maatalouden osalta sopimus on herättänyt eniten pelkoja. Ranska, Puola ja muut EU:n maatalousmahdit ovat vastustaneet sitä, koska pelkäävät tuonnin heikentävän omaa tuotantoaan. Nämä huolet on otettava vakavasti, mutta niiden rinnalla on syytä nähdä mittasuhteet. Sopimuksessa herkät tuotteet, kuten naudanliha ja siipikarja, on rajattu tiukkojen kiintiöiden alle. Tuontimäärät vastaavat vain noin 1,5 prosenttia EU:n naudanlihan tuotannosta ja 1,3 prosenttia siipikarjasta, murto-osa sisämarkkinoiden kokonaisuudesta. Lisäksi EU voi ottaa käyttöön suojamekanismeja, jos tuonti kasvaa nopeasti tai markkinoita uhkaa häiriö.

Mercosur-sopimus on muistutus siitä, että Euroopan unionilla on vielä kykyä toimia suurena strategisena pelurina. Se voi avata markkinoita, vahvistaa liittolaisuuksia ja luoda sääntöjä ajassa, jossa monet vetäytyvät sisäänpäin. Suomelle se on ikkuna uusiin markkinoihin ja mahdollisuus vahvistaa omaa asemaansa globaalin murroksen keskellä.

– Mika Aaltola