EUROPARLAMENTAARIKKO

MIKA AALTOLA



Kintaudelta Euroopan päätöksenteon ytimeen

Olen kotoisin Kintaudelta, pienestä kylästä Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Omat juureni kulkevat vahvasti mukana myös Euroopan päätöksenteossa. Suomalaisten etu on aina mielessäni. Teen työtä sen eteen, että suomalaiset voivat luottaa huomiseen: elää rauhassa, tehdä töitä, kasvattaa lapsiaan ja luottaa siihen, että yhteiskunta toimii.

Turvallisuuskysymykset ovat tässä keskiössä. Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja kehitettävä omaa talouspolitiikkaansa. Suomen huomioiminen on myös EU:n etu. Meillä on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Olemme etulinja. Asemallamme on ratkaiseva merkitys koko Euroopan turvallisuudelle. Suomen äänen on kuuluttava Brysselissä selkeästi. Pidän huolen siitä, että ääni kantaa.



Tutkijasta päättäjäksi

Tampereen yliopistossa vuonna 1999 väitöskirjalla, joka käsitteli poikkeuksellisten tekijöiden vaikutusta kansainväliseen politiikkaan. Tutkijanurani on vienyt minut kansainvälisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin opettamaan muun muassa Cambridgeen, Pariisiin, Yhdysvaltoihin ja Tallinnaan.

Työssäni olen keskittynyt kansainväliseen politiikkaan, suurvaltasuhteisiin, Euroopan turvallisuuteen, Venäjään, Yhdysvaltoihin ja Suomen asemaan muuttuvassa maailmassa. Vuonna 2019 minut valittiin Ulkopoliittisen instituutin johtajaksi. Johdin instituuttia aikana, jona Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 teki selväksi, ettei rauhaa ja vakautta voi pitää itsestäänselvyyksinä.

Vuonna 2024 lähdin mukaan politiikan kentälle. Olin ensin itsenäisenä ehdokkaana tasavallan presidentinvaaleissa, ja myöhemmin samana vuonna minut valittiin Euroopan parlamenttiin Kokoomuksen listalta. Olen kiitollinen jokaiselle äänestäjälle, joka antoi minulle luottamuksensa. Päätös siirtyä tutkijasta päättäjäksi syntyi halusta vaikuttaa asioihin, joita olin pitkään analysoinut.

Tutkijan luonne on yhä vahvasti läsnä omassa tekemisessäni. Olen kirjoittanut useita kirjoja, ja kirjoittaminen on edelleen mieluisin harrastukseni. Lukeminen ja kirjoittaminen auttavat hahmottamaan isoja kokonaisuuksia ja pitämään fokuksen olennaisessa.



Arki

Perhe on kaiken keskiössä. Jos vapaa-aikaa löytyy, vietämme sen vaimoni Kirsin kanssa mielellämme urheillen. Isyys on tuonut minulle elämän suurimpia oppeja. Perhe auttaa pitämään prioriteetit kunnossa. Lapseni muistuttaa siitä, että politiikassa on katsottava tätä hetkeä pidemmälle. Päätökset, joita teemme nyt, vaikuttavat siihen, millaisen Suomen ja Euroopan jätämme nuoremmille sukupolville.

Heitä varten tätä työtä tehdään.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kuka on Mika Aaltola?

Mika Aaltola (s. 1969) on europarlamentaarikko (Kokoomus/EPP), ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja dosentti. Hän on entinen Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja ja yksi Suomen tunnetuimmista geopoliittisista analyytikkoista. Euroopan parlamentissa hän työskentelee erityisesti Euroopan turvallisuuden, Ukrainan tuen ja demokratian puolustamisen parissa.

Mikä on Mika Aaltolan koulutus- ja tutkimustausta?

Aaltola suoritti psykologian kandidaatin tutkinnon Columbian yliopistossa New Yorkissa ja väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 1999. Väitöskirja EU:n kriisinkestävyydestä palkittiin vuoden parhaana. Hän on toiminut vierailevana tutkijanaCambridgen yliopistossa, Sciences Po Pariisissa, Johns Hopkins -yliopistossa ja Minnesotan yliopistossa sekä professorina Tallinnan yliopistossa vuosina 2013–2023. Hän on julkaissut seitsemän kirjaa, joiden aihepiireinä ovat Yhdysvaltojen globaali rooli, suurvaltapolitiikka, demokratiakysymykset ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Missä Mika Aaltola on kasvanut ja mikä on hänen taustansa?

Aaltola on kotoisin Keski-Suomesta. Hän kasvoi pienessä Kintauksen kylässä Petäjävedellä, jossa äiti Sinikka toimi alakoulun opettajana ja isä Juhani kasvatustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa. Perheessä oli vahva akateeminen ja filosofinen ilmapiiri. Aaltola on kertonut kokeneensa koulukiusaamista lapsena – kokemus, joka opetti hänelle, että marginaalista näkee usein selkeämmin kuin keskeltä.

Miksi Mika Aaltola lähti politiikkaan?

Aaltola on kertonut, että siirtyminen tutkijasta poliittiseksi toimijaksi syntyi tarpeesta mennä sanoista tekoihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 vahvisti näkemyksen, että analyyttinen tieto on arvotonta ilman poliittista toimijuutta. Vuoden 2024 presidentinvaalit ja sitä
seurannut EP-vaali olivat luonteva jatkumo vuosikymmenen mittaiselle työlle Euroopan turvallisuuden parissa. Hän on todennut: ”Havahtuminen ei ole pelko – se on edellytys toiminnalle.”

Mitä Mika Aaltola tekee Euroopan parlamentissa?

Aaltola toimii Euroopan parlamentin ulkoasianvaliokunnassa, kansainvälisen kaupan valiokunnassa sekä EPP-ryhmän koordinaattorina uudessa EUDS-erikoiskomiteassa, joka keskittyy demokratian suojaamiseen digitaalisella aikakaudella. Hän edustaa Suomea myös Yhdysvallat-, Iso-Britannia- ja pohjoisen yhteistyön valtuuskunnissa. Keskeisiä painopisteitä ovat Euroopan puolustuskyky, Ukrainan tukeminen, Pohjolan turvallisuus ja hybridivaikuttamisen torjunta.

Mitä Mika Aaltola ajattelee Ukrainan tuesta?

Aaltola on yksi Suomen vahvimmista Ukrainan tuen puolestapuhujista. Hänen mukaansa Ukrainan tukeminen ei ole hyväntekeväisyyttä vaan Euroopan oman turvallisuuden rakentamista. Venäjän voitto Ukrainassa heikentäisi koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria ja loisi ennakkotapauksen, joka kaikuisi suoraan Suomen rajalla. ”Vapaus ei säily itsestään” on yksi hänen tunnusomaisimmista lausumistaan Ukraina-kysymyksessä.

Mitä Mika Aaltola ajattelee NATOsta ja Suomen turvallisuudesta?

Aaltola piti Suomen NATO-jäsenyyttä oikeana ratkaisuna jo kauan ennen kuin se poliittisesti toteutui. Hän on kuvannut Suomea ”Pohjolan linnakkeeksi” – pohjoisen Euroopan turvallisuuden etulinjana, jolla on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. NATO-jäsenyys ei tarkoita pelkkää suojaa vaan myös vastuuta: Suomen on oltava vahva lenkki liittoketjussa, ei heittopussi.

Mitä Mika Aaltola ajattelee Venäjästä?

Aaltolan kanta on selkeä: Venäjä on strateginen uhka, ei uhri. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ei ollut yllätys – se oli seurausta vuosikymmenen mittaisesta aggressiivisesta geopolitiikasta. Aaltola katsoo, että Venäjä ei tarvitse sotilaallista voittoa saadakseen strategisen
hyödyn – riittää, että lännen yhtenäisyys hajoaa. Siksi Euroopan on pidettävä yhtenäinen rintama ja rakennettava uskottava pelote.

Miten Mika Aaltolaan saa yhteyden?

Mika Aaltolan kabinettitiimiin voi ottaa yhteyttä sivuston yhteydenottolomakkeen kautta. Euroopan parlamentin jäsenenä hän on tavoitettavissa myös Brysselin ja Strasbourgin parlamentin toimistojen kautta.