Venäjän öljy rahoittaa sotaa – EU:n pakotteet eivät vielä vastaa tilanteen vakavuutta

Euroopan komissio esitteli eilen ehdotuksensa EU 21. Venäjän vastaisesta pakotepaketista. Pakotepaketti keskittyy erityisesti energiaan, rahoitussektoriin, kauppaan ja pakotteiden kiertämisen estämiseen. Ehdotukset vievät pakotteita oikeaan suuntaan, mutta ne eivät vieläkään vastaa tilanteen vakavuutta. Olen Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnassa painottanut, että meidän on tehtävä enemmän.

Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo yli neljä vuotta. Yli neljä vuotta pommitettuja kaupunkeja, rikottuja perheitä ja jatkuvaa epävarmuutta miljoonille ukrainalaisille. Euroopalla on velvollisuus seistä Ukrainan rinnalla ja käyttää kaikkia käytettävissään olevia keinoja Venäjän sotakoneiston pysäyttämiseksi.

En hyväksy sitä, ettei paketti puuttunut suoraan alumiinioksidiin, jota päätyy Venäjän puolustusteollisuuden käyttöön. Jos tavoitteena on heikentää Venäjän kykyä jatkaa sotaansa, myös tällaiset tiedossa olevat aukot pakotejärjestelmässä on suljettava. Eurooppalaisten raaka-aineiden ei pitäisi päätyä osaksi niitä aseita, lennokkeja ja ohjuksia, joilla Venäjä käy sotaa Ukrainassa. Olen pistänyt komissiolle painetta tästä.

On käsittämätöntä, että yli neljä vuotta hyökkäyssodan alkamisen jälkeen osa Euroopan maista, Slovakia ja Unkari mukaan lukien, ostavat edelleen venäläistä öljyä. Vaihtoehtoja on olemassa, ja monet jäsenmaat ovat jo osoittaneet, että riippuvuudesta voidaan irtautua. Komission tulisi mahdollisimman pian esittää suunnitelma venäläisen öljyn tuonnin pysyväksi lopettamiseksi koko EU:ssa. Niin kauan kuin energiakauppa tuo Venäjälle tuloja, se tukee myös maan kykyä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan.

Ehdotus sisältää kuitenkin myös oleellisia uudistuksia. Energiasektorilla komissio ehdottaa öljyn hintakaton tarkistusmekanismin jäädyttämistä ensi vuoden alkuun asti, jotta Lähi-idän kriisin aiheuttama öljyn hinnan nousu ei kasvattaisi Venäjän öljytuloja. Lisäksi paketti laajentaa pakotteita Venäjän varjolaivastoon, sitä tukeviin toimijoihin ja venäläistä öljyä käsittelevään infrastruktuuriin. Siinä myös kielletään Venäjän asevoimissa hyökkäyssodan aikana palvelleiden henkilöiden pääsy Euroopan unioniin. Kyse on tärkeästä periaatteellisesta viestistä: Eurooppa ei voi olla avoin niille, jotka ovat osallistuneet Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan toteuttamiseen.

Vaikka pakotepaketissa on joitain hyviä kohtia, sen kokonaiskuva jää vaatimattomaksi. Niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa, emme voi tyytyä puolittaisiin ratkaisuihin.

Ukraina taistelee paitsi oman vapautensa myös koko Euroopan turvallisuuden puolesta. Eikä maltillisilla ratkaisuilla voiteta sotia.

Mika Aaltola on europarlamentaarikko (EPP) ja Suomen johtava ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija. Aaltola on erikoistunut geopolitiikkaan, EU:n puolustuspolitiikkaan, transatlanttisiin suhteisiin ja arktiseen strategiaan.